Vesijärven kalastus ja kalastuksenvalvonta

Kalakantojen tila

Vesijärvessä esiintyy yli 20 kalalajia, joista särki ja ahven ovat yleisimpiä järven kaikissa osissa. Suosittuja pyyntikaloja ovat kuha, ahven, hauki, siika ja ankerias. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat joko osin tai kokonaan istutusten varassa, muut 3 valtalajia ovat elinvoimaisia ja lisääntyvät luontaisesti. Petokalojen osuus kalastossa on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on osoitus onnistuneesta kalavesien hoidosta.

Enonselän saaliista on ollut noin puolet kuhaa ja koko järvellä kuhan osuus on kasvanut neljännekseen. Vesijärvi onkin yksi maamme parhaista kuhajärvistä ja niiden kasvu nopeampaa kuin muissa järvissä.

Erittäin uhanalaisia ankeriaita on istutettu vuosittain, koska Kymijoen lukuisat voimalaitokset estävät niiden luontaisen vaelluksen. Vääksynjoen ankeriaspyydyksellä kerätään kutuvaellukselle lähtevät ankeriaat talteen, ja viedään alimman voimalaitoksen alavirranpuolelle autokyydillä.

Tutustu Vesijärven elinvoimaisiin ja uhanalaisiin lajeihin -> tästä

Kalojen hyödyntäminen

Vesijärvi on yksi maamme suosituimmista vapaa-ajankalastuskohteista. Vapaa-ajankalastus kohdistuu käytännössä yksinomaan petokaloihin. Jotta ravintoverkko ei vääristyisi kalastuksen ja veteen liuenneiden ravinteiden vuoksi, Vesijärvestä hoitokalastetaan vuosittain 100-150.000 kiloa vajaasti hyödynnettyjä lajeja, kuten särkeä, lahnaa ja salakkaa.

Hoitokalastus on saanut suuren yleisön hyväksynnän, koska pyydyksiin joutuneet petokalat vapautetaan.

Tutustu hoitokalastukseen tarkemmin -> täältä

Valitse kalasi oikein

Ota vain ruokakalat – pidät järven elinvoimaisena!

kuhakuva3

 

Muista, että rasvaevällinen taimen kokonaan rauhoitettu ja se on AINA vapautettava!

taimen_rasvaevä

Vesijärveen on istutettu sekä järvilohia, että taimenia, joilta on leikattu pois rasvaevä. Nämä kalat on istutettu kalastusta varten. Rasvaeväleikattujen järvilohien alamitta on 60cm ja taimenien 50cm. Epäselvissä tapauksissa, tai jos et tunnista lajeja toisistaan, kannattaa ottaa saaliiksi vain yli 60cm yksilöitä.

Kalastusluvat

Kaikkien 18-64 –vuotiaiden tulee suorittaa kalastonhoitomaksu, jos kalastaa muuten kuin pilkillä, mato-ongella tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata.
Kalastonhoitomaksun hinnat:

  • 45€ / kalenterivuosi (tai)
  • 15€ / 7vrk (tai)
  • 6€ / vrk

Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, R-kioskissa, puhelinpalvelussa (020 69 2424) tai lähimmässä Metsähallituksen luvanmyyntipisteessä. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €.

Mikäli kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tai kiinteällä pyydyksellä tarviset vesialueen omistajan luvan. Lisätietoja Vesijärven kalastusluvista löydät täältä.

Kalastuksenvalvonta

Vesijärvellä kalastuksenvalvontaa suorittavat yhteistyössä Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ja Piilopaikka ry. Voit tilata kalastuksenvalvontapalvelun omalle vesialueellesi ottamalla yhteyttä info@kalatalouskeskus.net / 045 171 5544.

Haluamme tarjota vesialueen omistajien käyttöön uuden, monipuolisen, laajan ja kattavan kalastuksenvalvontapalvelun.

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry:n valvontapalvelu kattaa koko Vesijärven ja meidän on mahdollista valvoa kaikilla keskeisillä selkävesillä samanaikaisesti (Enon-, Komon-, Kajaan- ja Laitialanselkä). Käytössämme on 4 venettä ja 10 kalastuksenvalvojaa.

Tulemme panostamaan erityisesti toiminnan yhdenmukaisuuteen ja valvojien yhteistyöhön valvontatyön suorittamissa. Haemme valvonnalle positiivista näkyvyyttä ja näemme valvonnan kalastusta ohjaava ja kalastuskulttuurin muutoksia tukevana toimintana. Tarkoituksenamme on luoda kalastuksenvalvonnalle positiivinen mielikuva olennaisena osana kalavesien hoitoa. Hyödynnämme paikkatietoa ja valvojaryhmän sisäistä viestintää lisäämään valvontatyön tuloksia ja laatua. Yhdistyksellämme on käynnissä Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittama Valvontatyön näkökulman muutos –niminen hanke, jonka tuloksia ja toimenpiteitä tulemme hyödyntämään valvonnassa. Hankkeen tavoitteena on vesialueen käyttäjien ja kalastuksenvalvojien kiinnostusta kalastuksenvalvontaa ja sääntöjä kohtaa tuomalla uusia näkökulmia kalastuksenvalvonnan suorittamiseksi, sekä kehittää uudentyyppisiä, oikeansuuntaiseen toimintaan ohjaavia ja positiivisia toimintatapoja, hyödyntämällä yhteistyökumppanien osaamista mm. digitaalitekniikan käytössä.

Pyydysten merkintä

Kalanpyydykset pitää kalastusasetuksen mukaan merkitä lipuilla, jotta vesillä liikkujat voivat pyydyksiä havaita. Huonosti näkyvä pyydys voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen moottori- tai purjeveneelle.

Kalanpyydyksien merkinnät ovat parantuneet, mutta edelleen voi löytää puutteellisesti merkittyjä pyydyksiä. Kalatalouden Keskusliiton ja Metsähallituksen mukaan kalastuksen valvonnan linja tiukentuu entisestään tänä kesänä. Kalastuksenvalvoja voi ottaa talteen väärin merkityn pyydyksen ja kalastaja voi saada jopa sakot. Katso täältä ohjeet pyydyksen merkintään.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Mikäli kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla.

Jos pyydyksistä ei ole haittaa vesiliikenteelle, merkinnän voi tehdä kohoilla, jotka ovat 15 senttimetriä korkeita vedenpinnasta mitattuna, tai lipuilla, joiden salko on 40 senttimetriä korkea.

Pitkä kalanpyydys tulee merkitä samalla tavalla pyydyksen molemmista päistä. Lippusalossa pitää aina olla 2 senttimetriä korkea heijastin.

Pyydyksiin tulee kalastuslain mukaan merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä. Yhteystiedottomat pyydykset tulkitaan kalastuksenvalvonnassa yleensä luvattomiksi pyydyksiksi, jotka voidaan ottaa talteen.

Veneilijöiden on huomioitava pyydykset

Kalastajilta kuulee silloin tällöin että veneilijät eivät huomioi heidän asiallisesti merkittyjä pyydyksiä. Isokokoiseen ankkuroituun pyydykseen ajaminen voi olla vaaraksi veneilijälle. Kalastajille aiheutuu rikkoutuneista pyydyksistä ajoittain suuria kuluja.

Kalastusta valvovat Metsähallituksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja ELY-keskuksen lisäksi ELY-keskuksen tutkinnon suorittaneet ja vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.